Takuueläke
Seniorien taloudellinen tilanne on viime vuosina kohentunut, johtuen siitä että yhä useampi on oikeutettu työeläkkeeseen. Tästä huolimatta yli 80 000 henkeä on edelleen pelkästään kansaneläkkeen varassa, jolloin bruttotulot ovat enimmillään 584 euroa kuukaudessa. Tätä voi verrata eläkeläisten keskivertoeläkkeeseen, joka on noin 1 000 euroa kuukaudessa. Taso on riittämätön niille jotka vain ovat oikeutettuja kansaneläkkeeseen.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa vielä tämän vaalikauden aikana vähintään 650 euron kuukausittaisen takuueläkkeen. Takuueläke on eläkkeen lisä, mikäli kokonaiseläke jää alle 650 euroa kuukaudessa.

Takuueläke on myös tasa-arvokysymys. Lisän piiriin tulisi noin 110 000 henkilöä joista 2/3 ovat naisia. Lisän piiriin kuuluvista miehistä noin 90 % elävät yksin. Tärkeä kysymys takuueläkkeen suhteen on sen yhteen sovitettavuus muiden etuuksien kanssa, jotta kokonaisuus ei kärsi.

Yksinhuoltajat
Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa korottaa yksinhuoltajalisää ja luopua toimeentulotuen ja lapsilisän yksinhuoltajalisän kytköksestä.

Toimeentulotukilain mukaan mm. lapsilisä yksinhuoltajan lapsesta maksettavine korotuksineen on tuloa, joka otetaan huomioon toimeentulotukea laskettaessa. Kansaneläkelaitoksen mukaan yksinhuoltajalisää maksetaan noin 151 250 lapsesta kaikkiaan noin 97 540 taloudessa. Näistä lapsista noin 45 504 asuu toimeentulotukea saavissa talouksissa.

Selvitykset osoittavat kuitenkin, että yksinhuoltajavanhempien taloudet ovat muita lapsiperheitä riippuvaisempia toimeentulotuesta. Jotta yksinhuoltajalisän korotus voitaisiin kohdistaa kaikkein köyhimpiin yksinhuoltajatalouksiin, yksinhuoltajalisää ei tulisi ottaa huomioon toimeentulotuen tarvetta ratkaistaessa.

Tämä muutos lisäisi laskelmien mukaan kuntien toimeentulotukimenoja noin 11 miljoonalla eurolla. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä valtion tulisi täysimääräisesti hyvittää kyseinen menojen lisäys kunnille.

Lasten- ja nuortenpsykiatria
Lasten- ja nuortenpsykiatriaan vuosina 2000–2005 erityisesti suunnattujen määrärahojen myötä on saatu hyviä tuloksia mm. ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Vuoden 2008 talousarviossa osa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman rahoituksesta käytettiin lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen kehittämiseen. Myös vuoden 2009 talousarviossa eduskunta korvamerkitsi määrärahoja lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen kehittämiseen.

Palveluja on parannettu monella tavalla viime vuosien aikana, mutta alueellisia eroja on edelleen. Tämän lisäksi palvelut ovat hajallaan ja useimmissa tapauksissa sidoksissa erityissairaanhoitoon samalla kun koko järjestelmä on laitoskeskeinen.

On olemassa useampia argumentteja jotka puhuvat sen puolesta että valtiontaloudellisesta näkökulmasta mielenterveyden hoidon parantaminen on kannattavaa. Kyseiseen tarkoitukseen osoitetut korvamerkityt määrärahat ovat tuottaneet lupaavia tuloksia. Lasten pahoinvointi on usein myös merkkinä siitä, että perheen aikuisilla on erilaisia ongelmia. Tästä syystä keskeistä olisi että perhe kokonaisuudessaan tulee erityistoimenpiteiden piiriin.

Ruotsalainen eduskuntaryhmän mielestä tarvitaan myös tulevaisuudessa korvamerkittyä määrärahaa lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen kehittämiseen ja hoidon tarjoamiseen koko maassa ja molemmilla kansalliskielillä.
 

Kannanotto 16.1.2009.