Kolumnit

Nylander: Nyt tarvitaan poliittista rohkeutta

Kataisen hallituksella on maaliskuussa edessään toistaiseksi ehkä haastavin päätös, nimittäin lähivuosien budjettikehykset. Tässä koetellaan valmiutta täyttää hallitusohjelman lupaukset valtiontalouden alijäämän ja ns. kestävyysvajeen korjaamisesta.
Mikaela Nylander
Julkaistu 19.02.2013

Nylander: Nyt tarvitaan poliittista rohkeutta

Kataisen hallituksella on maaliskuussa edessään toistaiseksi ehkä haastavin päätös, nimittäin lähivuosien budjettikehykset. Tässä koetellaan valmiutta täyttää hallitusohjelman lupaukset valtiontalouden alijäämän ja ns. kestävyysvajeen korjaamisesta.
Mikaela Nylander
Julkaistu 19.02.2013

Henriksson: Oikeusturva kaikille

Uusi vuosi on alkanut vauhdilla. Heti vuoden alussa, jokavuotisilla Asianajajapäivillä, minulla oli yhdessä oikeuslaitoksemme keskeisten toimijoiden kanssa mahdollisuus keskustella mitä ajankohtaisimmasta aiheesta - oikeudenhoidon talousnäkymistä ja oikeusturvasta.
SFP i Österbotten
Julkaistu 28.01.2013

Henriksson: Ei rajoituksia demokratiaan

Vihreät ehdottivat viime viikolla kansan valitsemien luottamushenkilöiden kausien rajoittamista. Tämä tarkoittaisi, että henkilö voisi tulla valituksi eduskuntaan, kunnanvaltuustoihin tai Eurooppa-parlamenttiin vain kolme kautta peräkkäin. Sen jälkeen hänen pitäisi pitää ainakin yhden kauden tauko.
SFP i Österbotten
Julkaistu 03.12.2012

Henriksson: Perustuslailliset oikeudet otettava huomioon

Hallitus toteuttaa tällä hetkellä kollegani, sisäasiainministeri Päivi Räsäsen johdolla huomattavan laajaa ja yhteiskunnallisesti merkittävää poliisihallinnon uudistusta. Niin sanotulla PORA-III hankkeella tavoitellaan huomattavia, jopa 30 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä valtion menoihin muun muassa keventämällä poliisin hallintoa ja vähentämällä toimitilakustannuksia.
SFP i Österbotten
Julkaistu 17.10.2012

Henriksson: Vainoaminen ehdotetaan kriminalisoitavaksi

 

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus edellyttää vainoamisen kriminalisointia. Muutokselle on myös selkeä kansallinen tarve. Laitonta uhkaamista ja lähestymiskiellon rikkomista koskevat kriminalisoinnit kattavat jo nyt suurelta osin yleissopimuksen velvoitteet, mutta nykyinen lainsäädäntö ei ole kaikilta osin kyennyt vastaamaan vainoamisen kohteen suojelutarpeeseen.

Vainoamisen uhrien ongelmat on otettava vakavasti. Tutkimusten mukaan uhrit kokevat vainoamisen erittäin stressaavaksi, ja useat heistä kärsivät erilaisista psyykkisistä ongelmista, kuten ahdistuksesta ja unettomuudesta. Uhrin näkökulmasta vainoamisen erillinen kriminalisointi on tämän takia hyvin perusteltua.

Työryhmän ehdotuksen mukaan vainoamiseen syyllistyisi henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla tavalla vainoaa toista niin, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Olennaista on, että kyseessä ei ole yksittäinen teko, vaan osateoista muodostuva henkilön elämänlaatua vakavasti häiritsevä tila, joka voi muodostua erittäin ahdistavaksi tai saada henkilön pelkäämään turvallisuutensa puolesta.

Vainoamisesta voitaisiin ehdotuksen mukaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Teko olisi niin sanottu asianomistajarikos, mutta yleisellä syyttäjällä olisi myös itsenäinen syyteoikeus, jos vainoamisessa on käytetty hengenvaarallista välinettä tai jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

Rikoslakiin ehdotetaan lisättäväksi myös uusi viestintärauhan rikkomista koskeva rangaistussäännös, joka kattaisi lähtökohtaisesti kaikki viestintävälineisiin lähetettävät häirintäviestit. Tekoon syyllistyisi henkilö, joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää viestejä tai soittaa toiselle. Myös tämä uudistus on hyvin toivottava, sillä se laajentaisi häirintäviestinnän rangaistavuutta kotirauhaa häiritsevästä puhelin- ja matkapuhelinhäirinnästä muihinkin viestintävälineisiin eikä rangaistavuus olisi enää sidottu siihen, että puhelu tai viesti vastaanotetaan kotirauhan piirissä.

Vainoaminen eri muodoissa on ongelma valitettavan monelle suomalaiselle. Erityisesti naiset ovat parisuhteen kariuduttua alttiita joutumaan vainoamisen kohteiksi. Nyt ehdotetut muutokset rikoslakiin ovat askel oikeaan suuntaan vainoamisen uhrien suojelussa.