RÁB riggát Suoma beales
Buresbirgejupmi lea riggodat. Hálidit kultuvrralaččat riggát Suoma, mii lea huksejuvvon máŋggalágánvuhtii ja gudnejahttimii ja mii dáhkida buresbirgejumi buohkaide. Hálidit lasi bargosajiid ja eanet stuorruma vai sáhttit ovddidit davviriikkalaš buresbirgejumi servodaga. Hálidit riggát luonddu ja ráidnasit birrasa. Riggodat lea go sáhttá vuojadit gesiid ráinnas Nuortamearas. Ealli suomaruoŧŧelašvuohta lea guovttegielat Suoma dáhkádus. Buorit máhtut vieris gielain ja viiddes dábálaš čuvgehus leat riggodahkan olles min riikii.
I
RÁB hálida guoddit ovddasvástádusa das, ahte oažžut
almmolaš ekonomiija dássededdui. Dát galgá dáhpáhuvvat
čuovvovaš guovtti riikkabeivviid baji áigge, ja deaddu galgá
leat boahtte bajis. Vásttuheapme lea diktit čuovvovaš
ahkebuolvva noađđádit olles stuorru stáhtavealggi
iežas hárduid nala. Danin lea aivve vealtameahttun riepmat
ráhkaduslaš doaibmabijuide ja geahčadit kritihkalaččat
buot goluid ja boađuid. Dárbbahit bidjosiid, mat nannejit
stuorruma ja bajidit barggolašvuođa. Ránes ekonomiija
galgá bissehuvvot.
II
RÁB hálida dáhkidit buresdoaibmi ja servodaga gokčevaš
bálvalusaid buohkaide – mánáide, bearrašiidda ja agáiduvviide.
Gielddaid bálvalanbuvttadusa galgá beavttálmahttit.
RÁB geahččá, ahte dárbbahit stáhtaoasusortnega oppalaš-
ođastusa dáhkidit dan, ahte gielddaid olbmot ožžot bálvalusa
ja ahte gielddat doibmet bures.
III
RÁB váikkuha dan beales, ahte Suoma skuvlavuogádat
Ovdaskuvlla rájes gitta allaskuvlla rádjái lea buorrešlájat
ja čuvgejeaddji.Min gilvonákca vuođđuduvvá dasa. Skuvlla
rolla, mii guoddá kultuvrra ja duddjo iešdovddu, lea mávssolaš
riikkamet ealli guovttegielalašvuhtii. Skuvla lea maid
dásseárvosaš, demokráhtalašja dásseveardásaš servodaga vuođđu.
Buorredásat skuvlejupmi lea buresbirgejumi eaktu. Suopma
dárbbaha álbmotgielaid doaibmaprográmma ja lohpádus
dakkáris galgá čállojuvvot čuovvovaš ráđđehusprográmmii.
IV
RÁB geahččá, ahte fitnodatdoaibma buktá barggu
ja ahte bargu buktá buresbirgejumi. Earenoamážit
mikrofitnodagain smávva ja gaskastuora fitnodagain lea
potentiála duddjot ođđa bargosajiid. Fitnodaga, mii ii leat
listejuvvon börsii, juogadas galgá ain speadjalastit
fitnodatolbmo riskkaváldima. Ekonomalaš
menestumis ii galgga ráŋgut. Kultuvrras ja duddjojeaddji
ekonomiijas lea servodatlaš mearkkašupmi, mii stuorru.
V
RÁB oaidná Davviriikkaid Suoma riikkaidgaskasaš
ovttasbarggu lunddolaš vuođđun EU:s nugo muđuidnai.
Lea dárbu čielga davviriikkalaš agendii. Ovttasbargu sáhttá
ain nannejuvvot kultur-, biras-, bealuštan-, ekonomiija- ja
skuvlengažaldagain. Davviriikkaid ekonomiijat ráhkadit
ovttas máilmmi logádin stuorimus ekonomiija, mii addá
earenoamáš vejolašvuođa ovddidit oktasaš beroštumiid
máilmmiviidosaččat.
Buresbirgejupmi lea riggodat. Hálidit kultuvrralaččat riggát Suoma, mii lea huksejuvvon máŋggalágánvuhtii ja gudnejahttimii ja mii dáhkida buresbirgejumi buohkaide. Hálidit lasi bargosajiid ja eanet stuorruma vai sáhttit ovddidit davviriikkalaš buresbirgejumi servodaga. Hálidit riggát luonddu ja ráidnasit birrasa. Riggodat lea go sáhttá vuojadit gesiid ráinnas Nuortamearas. Ealli suomaruoŧŧelašvuohta lea guovttegielat Suoma dáhkádus. Buorit máhtut vieris gielain ja viiddes dábálaš čuvgehus leat riggodahkan olles min riikii.
Suopma eallá doajáhagas. Dáhpalaš ahkeráhkadus,
almmolaš sektora ráhkadusnuppástus- ja
beavttálmahttindárbu, fitnodateallima ođđasitortniiduvvan,
máilmmi bargosajiid ođđajuohku ja ođđa ekonomalaš
guovddážiid gárganeapmi hástalit ipmárdusamet das,
maid buresbirgenservodat dárkkuha.
Ekonomiijapolitihka ulbmilin galgá leat ealasis Suopma,
mii ávkkuha buohkaid. Dán ulbmila joksama várás
dárbbahuvvojit ovddasvástaduslašvuohta,
guhkesáigásašvuohta ja ođđa čovdosat. Earenoamážit
ferte dorvvastit stáhta guhkes áigodaga boađuid,
ja danin mii galgat ráhkadit ođđa bargosajiid. Alit
barggolašvuohtadássi unnida stáhta goluid noađi.
Go loktet barggolašvuohtadási, de sáhttit maid duddjot
eanet buresbirgejumi buohkaide.
Hálidit
ahte bargan lea álohii gánnáhahtti, ja danin eat
hálit čavget vearrovulos dinesa
• vuolidit buot dinesluohkáid marginálavearrodási
eanemusat 50 prosentii
• vuolidit vuolimus dinesluohkáid vearuhusa
• vuolidit searvvušvearrovuođu 26 proseanttas
24 prosentii
• loktet oaiveopmodatvearu 28 proseanttas 30 prosentii
• sihkkarastit, ahte fitnodagaid, mat eai leat listejuvvon börsii,
juogadasvearuhus speadjalastá fitnodatolbmo riskkaváldima
• ovddidit oasusseastima ja luoitit luovos eanemusat 1000 euro
juogadasdinesiid vearuin
• loktet árvolassivearrodásiid ja –proseantadásiid 1-2
proseantaovttadagain válgabaji áigge ja kompenseret
ruđahemiide golaheami vearuid loktema váikkuhusaid
• seailluhit visteloanaid reantogeahpádusaid
• gárgehit ruovttudoallogeahpádusa
• guođđit oktasaččat ávkkálaš doaimma vearuhusa olggobeallái
• álggahit stáhta ja gielddaid sihke bargi- ja bargoaddiorganisašuvnnaid
oktasaš prográmma, man ulbmilin lea olbmuid barganáiggi
guhkideapmi ja loaktima lassáneapmi bargosajiin
• gárgehit barggu almmolaš sektoras nu ahte atnit giellalasiid
ja bálkkašanortnegiid, mat lasihit motivašuvnna
• beavttálmahttit bargogaskkusteami váldegottálaš
portálasiidduid bakte, vai bargoohccit ja rabas bargosajit
deaivvadit, sihke duddjodettiin soddjilis ja eahpebyrokráhtalaš
čovdosiid, mat dáhkidit dan, ahte barggohemiin gánnáha
váldit barggu vuostá
• sihkkarastit bargovuđot sisafárrema bakte,
ahte Suomas lea dárbahassii bargovuoibmi
• dáhkidit bargiide ovttahatolbmo vejolašvuođaid
guhkidit aktiivvalaččat ámmáhis bargama, omd.
nu ahte sidjiide fállojojuvvo oasseáiggeealáhat,
ja nu ahte lágas váldojuvvo eret mearriduvvon ealáhatagi
bajimus rádji
• dárkkistit ealáhatlágaid ja oalgeboađuid vearuhusa,
vai bargit movttáskit oassálastit bargoeallimii
maid dan maŋŋel go báhcet ealáhahkii
• joatkit seammabálkávuođa prográmma ollašuhttima
• dahkat duohtan plánejuvvon váhnenfriddjaođastusa
veaháš gerddiid 6+6+6 málle mielde ja juohkit
málle goasttádusaid buot bargoaddiid gaskka
• buoridit ámmátbargiid ja fitnodatolbmuid
sihke sin bearašlahtuid sosiáladorvvu nu ahte
rievdadit barggohisvuohta- ja buohcandorvvu
• suovvat priváhta ámmátbargiid eará fitnodatolbmuid
ládje geahpidit vearuhusas mánáideaset dikšungoluid
• lasihit oasseáiggenávccalaš bargiid vejolašvuođaid
bargat
• vuoruhit almmolaš fitnodatadoarjagiid nu ahte dat
oidet stuorru fitnodagaid ja innovašuvnnaid
gávppálažžan šaddama
RÁB gáhtte buresbirgejumi, mii vuođđuduvvá olmmoš- ja solidáravuhtii ja mii seammas fállá dorvvolaš individuála čovdosiid sierralágán dárbbuide. Buresbirgejupmi duddjojuvvo ovttasráđiid almmolaš sektora, goalmmát sektora, fitnodatdoaimma ja riikkavulošdoaimma gaskka. Go álbmot agáiduvvá ja ain unnit oassi olbmuin leat dinesbarggus, de ferte sosiála- ja dearvvašvuohtasektora ođasnuhttit. Riikkavuloš ferte leat bálvalusaid guovddážis ja nd. ovtta luŋkka prinsihppa galgá čuvvojuvvot ja ovddiduvvot nu guhkás go vejolaš. Boahtteáigge dikšun- ja fuolahusvuogádat galgá duddjojuvvot dál. Bargu, mii eastá nuoraid eretduvdáseami, lea jáhkehahtti nuoraidpolitihka buhttemeahttun oassi. Váhnenfriddjaortnega gárgeheapmi galgá jotkojuvvot.
Hálidit
čuozihit resurssaid bargui, mii ovddida agáiduvvan
olbmuid fysihkalaš doaibmannávccaid ja
dearvvašvuođa
• váikkuhit dasa, ahte juohkehaš sáhttá orrut
ruovttus nu guhká go hálida, nu ahte bidjat
dárbahassii resurssaid ruovttubálvalussii ja
ruovttubuohccedikšumii
• atnit diehtoservodaga bálvalusaid ja
teknihkalaš veahkkeneavvuid agáiduvvan
olbmuid ja lihkadaneasttálaččaid
veahkeheapmái
• váikkuhit dasa, ahte oažžut boares olbmuid
várás lága, mii dáhkida vuoigatvuođa dikšui
ja bálvalussii ruoŧa- ja suomagillii
• váikkuhit dasa, ahte oapmehasdivššariid
buhtadus sirdása Áel:a máksima várás ja ahte
sidjiide dáhkiduvvo vuođđobuhtadus orrunbáikkis
beroškeahttá, sihke sihkkarastit, ahte buhtadus
lea dinesvearuhusa vuollásaš ja addá vuoigatvuođa
ealáhahkii
• gárgehit earenoamáš ealáhatolbmuid eallingollo-
indeaksa, mii buorebut čuovvu goasttádusgárganeami
• duddjot ođđa bálvalanvugiid, omd. elektrovnnalaš
oktasašbálvalanbáikki riikkavuložiidda
• dáhkidit buohkaide vuođđodorvvu ja jávkadit
sierra doarjjavugiid gaskasaš goallostemiid, dego
mánáidruđa ja birgenláhkedoarjagiid gaskavuođa
goallosteami, vai sierra doarjjaortnegat eai doaimmale
daid dárkkuhusa vuostá
• dorvvastit ruhtadeami doaibmaprográmmii, man
ulbmilin lea geahpidit nissoniidda čuohcci veahkaválddi
• dorvvastit nuoraid bargobájiid ruhtadeami ja viiddidit
ohcci nuoraidbarggu buot gielddaide
Suoma alladásat skuvlavuogádat lea min gilvonávcca vuođđu. Vuođđoskuvlejupmi lea maid dásseárvosaš, demokráhtalaš ja dásseveardásaš servodaga vuođđun. Dábálaš čuvgejeaddji skuvla lea RÁB:ái váimmu ášši. Skuvlla kultuvrra guoddi ja iešdovddu duddjojeaddji rolla lea guovddášdagaldat ealli ruoŧagielatvuhtiii ja riikkamet guovttegielatvuhtii. Buorre ruoŧagielat skuvlejupmi galgá danin dáhkiduvvot buot skuvladásiin. Alladásat skuvlejupmi ii leat eaktu dušše riikkamet buresbirgejupmái, muhto maiddái riikkaidgaskasaš gilvonákca. RÁB doallá gitta dábálaš čuvgejeaddji skuvllas, mii addá dásseveardásaš eavttuid buohkaide ja mii maid bálvala mánáid sierralágán dárbbuid ja beroštumiid čuozáhagaid. Kultuvrra servodatlaš rolla lassána geažos áigge, maiddái buresbirgenpolitihka oassin. Kultursektora ja duddjojeaddji ekonomiija oiddolaš gárganeapmái ferte oažžut joatkaga.
Hálidit
bidjat álbmotgielaid doaibmaprográmma čuovvovaš
ráđđehusprográmma sisa
• viiddidit beaivedivššu ja skuvllaid giellalávgundoaimma
• ahte gielaid oahpahus álggahuvvo árrat, daningo giella ja
kultuvra hukseba šalddiid. Danin daidda ferte láhčit eambbo
saji skuvllas.
• čuozihit resurssaid skuvllaideamet ohppiidfuolahussii
nu ahte buoridit eastadeaddji ovttasbarggu, mii
ovddida dearvvašvuođa ja rasttilda rájiid
• viiddidit skuvllaid resurssaid čuoziheami oahppat
fitnodatvuođas
• resurserejuvvon ja ealasis logahagaid. Guovlologahagat
sáhtále leat čoavddus
• geasuhit Supmii allagit skuvlejuvvon olbmuid
• joatkit ámmátinstitušuvnnaid resurssaid gárgeheami
ja dáhkidit viiddes ruotagiel oahppofálaldaga
• doarjut luomus čuvgehusbarggu ja dan bidjosa
riikkavulošdoaimma buorrin
• dáhkidit nuvttá oahpu buot dásiin
• nannet allaskuvllaid vuođđoruhtadeami
• buoridit allaskuvllaid stuđeantabagadallama
• čatnat oahppodoarjaga eallingolloindeksii
• váikkuhit dasa, ahte ruoŧagiel oahpahussii
leat gielddain ruoŧagielat hálddahusovttadagat
• joatkit almmolaš ruđaid čuoziheami kultuvrii
ja duddjojeaddji ekonomiijai
• buoridit dáiddáriid birgenláhkevejolašvuođaid
• sihkkarastit ruhtaspeallomonopola boahtteáiggi ja
atnit dan buktagiid duššebeare riikkavulošservodaga
doarjumii
• dorvvastit ruoŧagielat álggohasskuvlejumi
RÁB hálida boahtteáigge oaidnit buresdoaibmi
servodatráhkadusa olles riikkas ja gielddaid bastit
fállat gieldda orruide ollásit dohkálaš bálvalusaid.
Gielda- ja bálvalanráhkadusođastus boahtá
joatkahuvvat. Lea dehálaš dorvvastit gielddaid
doaibmannávccaid vuhtii válddedettiin dan, ahte
gielddat leat sierralágánat. Gielddaid iešstivrema
galgá gudnejahttit. RÁB hálida leat mielde duddjome
nu bures doaibmi ráhkadusaid ja gielddaid go vejolaš.
Milloseappot rušppi go soappi.
Hálidit
dorvvastit gieldda orruid vuođđobálvalusaid ja
earenoamážit buori boaresolbmuid fuolahusa
maiddái doaresbealde gielddaid stáhtaoasusortnega
oppalašođastusain
• dáhkidit bálvalusaid sihke ruoŧagillii ja suomagillii
guovttegielat gielddain sihke sihkkarastit, ahte boahtteáiggenai
leat gielddat, maid hálddahusgiellan lea ruoŧagiella
• váldit atnui hálddahusa ja bálvalusaid oktilaš ja
oktiiheivvolaš diehto- ja kommunikašuvdnateknihkalaš
čovdosiid
• váikkuhit dasa, ahte Helssega guovlu lea iehčanas gielddaid
ráhkadan metropola
• vuođđudit sierra háhkanlávdegotti oaivegávpotguovllu
ruoŧagielat sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahussii
• duddjot guovllu alimus stivrra, mii sáhttá earret eará
dikšut Helssega guovllu gielddaid johtalusgažaldagaid,
birasplánema, lávvaráhkadeami ja oktasaš ealáhuspolitihka
• ahte boahtteáigge ain stuorit oassi johtalusas johtá
ruovderáŧi mielde
• dáhkidit, ahte suoloviidodagaid johtalus dikšojuvvo
áššáigullevaš ja doaibmi fearggaiguin ja kontáktafatnasiiguin
• doarjut čuovgafiiberkábelfierpmi viiddideami
sulluin ja doaresbeal báikkiin
• dorvvastit YLE servodatlaš bálvalanbargguid
ja dáhkidit dárbbašlaš návccaid dan ruoŧagielat
doibmii
• váikkuhit dasa, ahte oba borramušgálvosektora
ráhkadan álbmotlaš biebmostrategiija ollašuhttojuvvo
• nannet geavaheddjiid rolla borramušgálvogollosis
ja ovddidit lagašbiepmu ja geavaheddjiid diđolašvuođa
lasiheami
• doarjut ekologalaš gilvima doaibmanvejolašvuođaid
ja buktagiid márkanastima
• čuovvut dárkket energiijavearuhusa čavgema čuovvumušaid
šaddovisteekonomiijai, vai suorggi doaibmaneavttut eai
heajuduvvo
• dorvvastit náhkkebuvttadusa boahtteáiggi guovlluguovdasaččat
dehálaš ealáhussan, mas lea stuora barggu addi váikkuhus
• dorvvastit ámmátguolástusa boahtteáiggi Suomas.
Guollešaddadanlágádusain lea stuora mearkkašupmi
ruovttueatnan guoli oažžumii ja dat leat dehálaš fitnodagat
sulluin
• joatkit dikšunguolástusa doarjaga Nuortameara
ekologalaš dássedeattu buorideami várás ja geahpidit
fosfor- ja hávkkabázahusaid Nuortamerrii
Davviriikkalaš ovttasbargu lea Suoma riikkaidgaskasaš doaimma lunddolaš vuolggačuokkis EU:s nugo muđuidnai. Davviriikkat galget gievrudit rollaset Nuortamearraguovllu aktiivvalaš oassebeallin birasdiđolašvuođa lasiheamis ja energiijabeaktilis čovdosiidda resurssaid čuoziheamis.
Davviriikkat sáhttet dáinna lágiin gárganit birasustitlaš čovdosiid máhttinguovddážin ja šaddat dehálaš riikkaidgaskasaš dahkkin dán stuorru suorggis.
Ekonomalaš kriisa lea geahččaladdan Eurohpa oktilašvuođa. Euro ja oba uniovnna boahtteáiggi dorvvasteami várás dárbbahuvvo ovttaiduvvama lasiheapmi, ii geahpideapmi. Boađusin lea
vel eambbo ovttaiduvvan Eurohpa. Lea dehálaš, ahte lahttoriikkaid ekonomiija ožžojuvvo dássededdui ja danin dárbbahuvvo EU:a stuorrun- ja barggolašvuohtastrategiija Eurohpa 2020.
Hálidit
lasihit davviriikkalaš ovttasbarggu olgoriikkapolitihkas
ja dorvo- ja ovddidanveahkkepolitihkas sihke koordineret
davviriikkalaš ovddidanveahki
• čiekŋudit ovttasbarggu sisafárrengažaldagain
ja váikkuhit dasa, ahte ovtta Davviriikkain mieđihan
orodanlohpi dohkkehuvvo buot Davviriikkain
• ollašuhttit Nuortameara birasprográmma ja
EU:a guovlluguovdasaš Nuortamearrastrategiija
• váikkuhit dasa, ahte oažžut viiddes, riikkaidgaskasaš
ja juridihkalaččat čadni dálkkádatsoahpamuša
• dahkat birasteknologiijas álbmotlaš, diehtointensiiva
stuorrunsuorggi
• váikkuhit dasa, ahte ovddidanveahkkeruđat
(ulbmilin 0,7 proseantta bruttoálbmotbuktagis
jahkái 2015 rádjái) mannet njuolga gefiide ja
veahki dárbbaheddjiide ja ahte ovddidanveahkki
ii addojuvvo obanassiige riikkaide, mat systemáhtalaččat
rihkkot olmmošvuoigatvuođaid
• deattuhit demokratiija ja olmmošrivttiid Suoma
olgoriikka- ja ovddidanveahkkepolitihkas
ja ráhkadit álbmotlaš olmmošrivttiid doaibmaprográmma
• ahte ráfi huksen dás duohkonai gullá Suoma
riikkaidgaskasaš doaimma oassin ja ahte nissonolbmot
váldojuvvojit mielde ráfi huksema buot muttuide
• váikkuhit dasa, ahte ILO soahpamuš álgoálbmogiid,
daid joavkkus sápmelaččaid, rivttiin nannejuvvo ja
dohkkehuvvo buot árktalaš guovllu riikkain, maiddái Suomas.
• váikkuhit dasa, ahte čuovvovaš ráđđehus joatká dáláš
ráđđehusa álggahan sisafárrejeddjiid ja báhtareddjiid
ruovttuiduhttima gárgehanbarggu
• ahte min vuostáiváldin báhtareaddjemearri livččii
gorálaš daidda vejolašvuođaide, mat mis leat guoddit
ovddasvástádusamet máilmmiviidosaš báhtareaddjebuncaraggás.
Suopma bastá váldit vuostá eanet báhtareddjiid.
• dahkat mearrádusaid, mat dorvvastit jáhkehahtti bealuštusa,
mii vuođđuduvvá almmolaš vearjogeatnegasvuhtii ja diktáseabbo
riikkaidgaskasaš ovttasbargui
